BOGON MIETTEITÄ

Suuri kiitos kaikille äänestäjilleni, joita oli itseni lisäksi 3020 henkilöä. Se on kaikkien aikojen paras tulokseni kuntavaaleissa.

Näyttää siltä, että teemat koskettivat ja puhuttelivat varsin monia. Tietysti tuli myös lunta tupaan mutta siihen näissä hommissa tottuu.

Kiitän myös kaikkia artikkeleitani kommentoineita, olipa palaute sitten positiivista tai negatiivista. Kaikesta oppii. 

Tulen jatkamaan kirjoittelua tasaisin väliajoin, eri aiheista.

Olen todennut, että älytön hössöttäminen maapallon lämpiämisestä olisi syytä täällä lopettaa. Suomessa asuu alle promille maailman väestöstä, niinpä jäätiköiden sulamista ei keskeytetä täältä käsin, se on varma.

Nyt käyty keskustelu on johtanut autoilun syyllistämiseen, jota en hyväksy. Se on myös nostanut esiin keskustelun ruuhkkamaksuista ja tietulleista, joita en myöskään hyväksy. Ne ovat vain uusia veroja.

Aika harva näyttää olevan huolestunut oikeasta ongelmasta, nimittäin Itämeren tilasta. Jos edelleen hyväksymme sen, että lantsarit saavat huoletta kipata peltojen lannoitteet ojien ja jokien kautta mereen, niin aika kummallisella tiellä ollaan.  Siihen nähden kurvailu erilaisten markettien pihoihin on pikkujuttu.

Olen kesäisin saaristossa liikkuvana voinut seurata tilannetta. Se ei ole hyvä, ja lentokoneesta näkee selvääkin selvemmin mistä ruskea mönjä tulee: pelloilta.

Nyt syyllistin suomalaista maanviljelijää. Se ei tunnu mukavalta, mutta kyllä syntipukki siltä suunnalta löytyy, eikä stadilaisen auton ratin takaa.

Jonkun verran maailmalla liikkuneena on todettava, että aika harvassa kunnon kaupungissa näkee niin paljon töherryksiä kuin Helsingissä. Nyt en puhu grafiiteista, joita on ihan hyviäkin, vaan selkeästä töhertelystä, jonka arvoa kaupunkikuvan kannalta on pidettävä kyseenalaisena.

Sitten on pussikaljoittelu puistoissa ja muilla julkisilla paikoilla. Olen kiertänyt kaupunkeja Moskovasta Vancouveriin enkä ole missään nähnyt tätä meillä varsinkin kesäisin tuttua ilmiötä. Kännissä örveltävien määrä on muualla aivan minimaalinen, asemat ja kauppakeskukset ovat siistissä kunnossa jne. Ei tarvitse pestä ryynejä porttikäytävistä joka aamu.

Miksi sitten meillä on toisin? Keskikaljan vapauttamisesta on jo kulunut niin pitkä aika, ettei enää voi olla kyse uutuuden viehätyksestä. Tulee mieleen, että olemmeko täällä vielä jollakin tavalla itäisen synkkämielisyyden vankeja, siihen liittyvine ongelmineen? Vaikka itselläni on vielä vähän itäistä geeniperimää niin en silti ymmärrä eräiden nuortemme juomatapoja.

Hyviä harrastuksia on tarjolla niin urheilun kuin kulttuurin puolella. Kynnykset ovat aika matalia. En keksi muuta selitystä kuin vuosikymmenten takaínen ’vapaa kasvatus’, jonka seurauksena oikean ja väärän sekä sopivan ja sopimattoman rajat hämärtyivät.

Nyt olisi korkea aika vetää ne selviksi uudelleen. 

Meillä on käyty pitkään keskustelua siitä, miten Suomesta loppuu työvoima kun suuri osa meistä siirtyy reserviin. Korkeasuhdanne on myös mukannut ajatuksia siihen suuntaan, että tekijät loppuvat työmailta. Niinpä tarvittaisiin freesiä väkeä aukkoja täyttämään.

Vai niin. Näyttää vaan olevan niin, että osa Suomeen hakeutuvistat ulkomaalaisista turvautuu mieluummin sosiaaliviraston kassaan kuin työntekoon. Syytä on tietysti meissä itsessämme kun olemme antaneet tilanteen mennä tähän, mm. lainsäädännössä on paljon aukkoja.

Itse näkisin, että maahanmuuttajia tulee nopeutetussa tahdissa integroida suomalaiseen elämänmenoon (joka ei ole samaa kuin pussikaljatouhu) ja työelämään. Tukien pitäisi olla aikasidonnaisia: ellet hanki itsellesi kielitaitoa ja työtä määrätyn ajan puitteissa niin tuet loppuvat.  

Lorviminen vuositolkulla yhteiskunnan piikkiin ei ole eduksi kenellekään ja on epäoikeudenmukaista kantaväestöön nähden. Kerjäämisestä puhumattakaan.

Haluan varmuuden vuoksi kertoa, että palveluksessamme on ahkeria maahanmuuttajia, joten tiedän, että niitäkin on. 

Kaikki haluavat näinä aikoina pitää hyvää huolta kaikista: lapsista, nuorista, vanhoista, sairaista jne. Maksumiehistä eli veronmaksajista ollaan tietysti myös huolissaan.

Harvempi on kuitenkaan kiinnostunut yksin elävien, yleensä jo eläkkeellä olevien ihmisten asioista ja arjesta. Nämä ihmiset joutuvat usein tulemaan toimeen pienen eläkkeen turvin, kun kertymää on vain osalta työuraa. 

Asuminen, matkustaminen ja lähes kaikki palvelut ovat kalliita yksin niitä käyttäville. Sanomattakin on selvä, ettei yksinäisyys muutenkaan ole mitään herkkua vaikka se määrättyä vapautta tuokin tullessaan.

On tärkeätä luoda erilaisia vapaa-ajan palveluja eläkkeelle ehtineille. Liikuntasalit ja -hallit ovat yleensä päiväsaikaan vapaina, eikä joukkoliikenteessä ole ruuhkia. On siis aika ottaa käyttöön senioreiden liikuntaseteli ja alennukset joukkoliikenteessä. Tätä kautta saamme terveemmän eelämän useammalle - ja pitkää ikää.